Albin Savola (s. 26. 7. 1867 Sulkava – k. 8. 12. 1934 Forssa) toimi ensimmäisen suomalaisen ja arvostetun lähetyssaarnaajan, Martti Rautasen, läheisenä työtoverina Ambomaalla ja julkaisi kirjallisuutta oshindongan kielellä. Albin Savola toimi Forssan ensimmäisenä kirkkoherrana v. 1922-1934.
Albin Savola kävi kansakoulun jälkeen Suomen Lähetysseuran lähetyskoulua, osoitti lahjakkuutensa ja lähetettiin kesken koulun nuorena Ambomaalle, Namibiaan, lähetystyöhön. Hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli heidän siellä ollessaan. Savola avioitui uudestaan ja palasi työhön Ambomaalle. Siellä hän perusti kirjapainon ja toimitti lehteä. Hän teki virsikirjan yhdessä Martti Rautasen kanssa sekä käänsi hengellistä kirjallisuutta.
Sairastuttuaan v. 1905 hän palasi perheineen Suomeen. Savola muutti v. 1908 USA:han Michiganiin ja toimi siellä suomalaisten pappina. V. 1912 hän muutti takaisin Suomeen, opiskeli teologiaa ja sai pappisoikeudet Suomessa.
Albin Savola oli Tammelassa vt. kappalaisena ja Forssan seurakunnan itsenäistyttyä v. 1922 ensin vt. kirkkoherrana ja ensimmäisenä vakinaisena kirkkoherrana. Rippikoululaiset kertovat hänen olleen varsin pelottavakin hahmo, joka saattoi kuitenkin innostua kertomaan juttuja Ambomaalta, jolloin opiskelu sujui leppoisasti.
Savola koki työnsä Forssassa haasteellisena, mutta paneutui siihen vahvasti. Hän vieroksui vasemmiston ajatuksia ja samaistui itse jopa Lapuan liikkeen ideologiaan. Hän arvosteli ”suruttomia ja sosialistisia yhdistyksiä” mutta arvosti hämäläistä luonnetta ja kotien kristillistä kasvatusta. Hän valmisti puheensa ja saarnaansa perusteellisesti ja huolehti hengellisistä tarpeista koko voimallaan. Hänellä oli suuri työtaakka, koskapa hän oli ainoa pappi uransa ajan siihen aikaan isossa seurakunnassa. Hän toimi myös lääninrovastina.
Savola teki suuren työn seurakunnan ensimmäisenä kirkkoherrana vakiinnuttaessaan seurakuntatyön muodot ja kehittäessään seurakuntaa. Albin Savolaa tunnettiin myös Ambomaalla. Hänestä on myös tehty siellä postimerkki muiden suomalaisten lähettien tavoin, mikä kertoo hänen työnsä merkityksestä.