19.9.2022
Suomen mestareiden valmentaja Pertti Saukoniemi (s. 13.9. 1950, k. 14.3.2010 ) nyrkkeili vuosina 1968 ja 1969 Forssan Alun edustajana nuorten Suomen mestariksi alle 81-kiloisten sarjassa sekä myös TUL:n nuorten mestariksi. Vuonna 1969 hän edusti Suomea nuorten...
6.4.2022
Albin Savola (s. 26. 7. 1867 Sulkava – k. 8. 12. 1934 Forssa) toimi ensimmäisen suomalaisen ja arvostetun lähetyssaarnaajan, Martti Rautasen, läheisenä työtoverina Ambomaalla ja julkaisi kirjallisuutta oshindongan kielellä. Albin Savola toimi Forssan ensimmäisenä...
19.9.2022
Sippola Erland s. Orivesi 22.11.1866, † Forssa 8.10.1947. Hautausmaan koilliskulmassa on hauta, jossa lepää muualla elämäntyönsä tehnyt kirkkoherra Erland Pispala. Hänen puolisonsa Helmi Wilhelmina (os. Westerlund) oli kotoisin Tammelasta, mikä selittää pariskunnan...
19.9.2022
5.4.2022
Kunnallisneuvos Veikko Sund syntyi 24.11.1920 Tammelassa ja kuoli 2.8.2005 Forssassa. Hän syntyi Viksbergin pytingeillä kolme vuotta ennen Forssan itsenäistymistä Tammelasta omaksi kauppalakseen. Samassa tehtaalaisten asuinyhteisössä hän vietti myös lapsuutensa ja...
5.4.2022
Maanviljelijä ja kunnallispoliitikko Paavo Säteri syntyi Koijärven Vuollussa 9.2.1940 ja kuoli Forssassa 25.2.2021. Hän kävi kansakoulun sekä keskikoulun ja opintojen jatkaminenkin kiinnosti. Maanviljelijäperheen kolmesta lapsesta vanhimman uranvalinnassa voitti...
19.9.2022
Tiina Tammi syntyi 15.11.1939 vepsäläisessä Sokṡun pitäjässä ja kuoli 22.8.1989 Forssassa. Tiina Tammen muistokirjoitus Forssan Lehdessä: Tiina Tammi on kuollut Arvostettu ja pidetty forssalainen näyttelijä ja laulaja Tiina Tamara Tammi on kuollut eilen Forssassa...
19.9.2022
Tässä on hiihtäjänuorukaisen, Hannu Tuusan hauta. Hän hiihti nuorten SM-kisoissa 1968 hopeaa ja kuului maajoukkuevalmennettaviin yhdessä mm. Juha Miedon, Matti Pitkäsen, Pertti Teurajärven ja Arto Koiviston kanssa, joista kaikista tuli sittemmin olympiavoittajia....
28.9.2022
Kuvataiteilija Onni Olavi Vaarula syntyi Laatokan Karjalassa Suojärvellä 13.3.1927 ja kuoli Forssassa 6.2.1989. Hän asettui vaimonsa kotipaikkakunnalle Forssaan käytyään vuosina 1951 -53 Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun. Kutsumanimellä Olavi tunnettu Vaarula...
6.4.2022
Jalmari Oskari Vehmas s. 29.5.1907 Urjala, k. ? Koijärven ensimmäinen kanttori-urkuri v. 1937-1970. Jalmari Vehmas valmistui kanttoriksi 1928. Hän toimi ensin Kurussa, sitten Janakkalassa ennen kuin tuli Koijärven vakinaiseksi kanttoriksi eläkkeelle jäämiseensä asti....
19.9.2022
Lauri Vehmas lienee tämän hautausmaan vainajista ainoa kolmella eri vuosisadalla ja kahdella eri vuosituhannella elänyt henkilö, ilmeisesti myös 102-vuotiaana vanhin tälle hautausmaalle haudattu henkilö
5.4.2022
Tapani Venho syntyi 8.heinkuuta 1957 Ypäjällä ja kuoli 21. toukokuuta 2013 Forssassa. Hän tuli Forssan kaupunginjohtajaksi helmikuussa 2002 ja joutui jäämään virastaan aivokasvaimen vuoksi pitkälle sairauslomalle helmikuussa 2012. Venho yritti palata takaisin töihin...
19.9.2022
19.9.2022
Tuomo Väkevä syntyi Forssassa 20.4.1925 ja kuoli Forssassa 20.6.2011. Pääasiallisen ammattiuransa hän teki toimittajana. Tumppina yleisesti tunnettu Väkevä ansioitui muullakin kirjallisella tuotannollaan sekä myös musiikin parissa tekemällään elämäntyöllä. Väkevä...
5.4.2022
Aarne Vähä-Pietilä s. 21.3.1927 – k. 20.1.2019 Maanviljelijä, joka toimi haudankaivajana Koijärvellä 1957-1990 ja suntiona 1982-1990. Aarne kaivoi kaikki haudat pitkään käsin. Lempeä mies, jota ihmiset arvostivat.
6.4.2022
Lähellä vanhaa kappelia sijaitsee ensimmäinen hauta. Sinne on haudattu yövartija Kallion poikalapsi 22.8.1909. Kuva-aiheet lapsista ovat puhuttelevia hautakivessä. Hautakivi kertoo myös karusta asiasta: lapsikuolleisuus oli suurta siihen aikaan.
6.4.2022
Kappeli saatiin lahjoituksena seurakunnalle. Sen rakennutti omalla kustannuksellaan kunnallisneuvos, Forssa osakeyhtiön apulaisisännöitsijä Rudof Meyer. Kappeli vihittiin käyttöönsä 13.11.1910, joten se on yksi maamme vanhimmista siunauskappeleista. Rakennus on...
6.4.2022
Hautausmaan uusi kappeli valmistui vuona 1973 ja hautausmaata laajennettiin. Arkkitehti Yrjö Mykkäsen suunnitteli punatiilisen rakennuksen kellotorneineen. Kappeliin mahtuu 170 henkilöä. Ajanmukaiset sosiaalitilat rakennettiin myös. Piispa Erkki Kansanaho vihki...
6.4.2022
Sankarihauta-alue on vanhan kappelin vieressä vanhalla puolella osastolla 4. Ensimmäiset sankarivainajat siunattiin haudan lepoon Forssassa 14.1.1940. Talvisodan sankarivainajia haudattiin Forssan sankarihautaan yhteensä 60. Sukuhautoihin haudattiin viisi ja muiden...
6.4.2022
Kuvanveistäjä Johannes Haapasalo valmisti muistomerkin ”Kuoleva sotilas”, joka kuvaa enkeliä siunaamassa sotilasta. Muistomerkki paljastettiin 20.8.1950 hirmuisessa ukkosmyrskyssä.
6.4.2022
Vanhan kappelin päädyssä on Karjalaan jääneiden muistomerkki. Muistokiven on valmistanut Kankaan Kiviveistämö Somerolta. Muistomerkin paljastustilaisuus oli 13.9.1953.
6.4.2022
Sankarivainajien hautojen vieressä on alue, joka on varattu sotainvalidien haudoille. Siellä on myös Mannerheim-ristin ritarin Valter Sipiläisen (1923–1995) hauta. ”Sotamies Sipiläinen on toiminut koko sodan ajan joukkueen johtajan taistelulähettinä osoittaen tässä...
6.4.2022
Sisällissodassa 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneille oli ensin alue hautausmaan ulkopuolella, Korko-ojalla, joka virtaa sittemmin maan alla viereiseen lampeen. Hautausmaan laajentuessa alue tuli seurakunnan hoidettavaksi ja paikalla käydään laskemassa seppele...
6.4.2022
Muistomerkki tehtiin vanhasta hautakivestä ja se otettiin käyttöön jouluna 2011. Muistomerkki on muisteluun tai muistoksi lapselle, ”jota emme koskaan saaneet; lapselle, jonka saimme vain hetkeksi”.
6.4.2022
Muistelupaikka sijaitsee vanhan hautausmaan kaakkoiskulmassa lähellä Tampereentietä. Juhlapyhinä siellä voi nähdä satoja muistokynttilöitä
6.4.2022
Hautausmaalle perustettuun uurnalehtoon on haudattu ensimmäinen uurna 1993. Uurnalehto on alue, johon vainajan tuhkat haudataan uurnassa. Alueella ei ole näkyvästi merkittyjä hautapaikkoja, vaan hautapaikka jää vain seurakunnan tietoon. Uurnat lasketaan uurnalehtoon...
6.4.2022
Kojolaiset olivat suunnitelleet omaa kirkkoa Kokon kylään. Piirustuksetkin olivat jo valmiina, mutta kustannukset pelottivat. Ratkaisuksi tuli uuden seurantalon muuttaminen kirkoksi, kun seurakunnan itsenäistyminen läheni. Rakennus tehtiin vuosina 1920-1922...
6.4.2022
Sankarihauta-alue vihittiin käyttöön 14.1.1940. Kesällä 1941 jatkosodan sytyttyä kirkkoherra Kaurinkoski vihki sankarihaudan laajennusosan. Koijärven hautausmaalla lepää 137 vainajaa, joista 31 on siunattu kentälle jääneenä ja 37 ovat muiden seurakuntien jäseniä....
6.4.2022
Kuvanveistäjä Kauko Räsänen valmisti sankarihauta-alueen muistomerkin ”Rauha sankareille”, joka kuvaa maahan laskeutuvaa enkeliä. Patsas paljastettiin 16.8.1953.
6.4.2022
Hautausmaalle perustettuun uurnalehtoon on haudattu ensimmäinen uurna vuonna 2022. Alueella ei ole näkyvästi merkittyjä hautapaikkoja. Uurnat lasketaan uurnalehtoon seurakunnan toimesta ilman omaisia. Uurnalehdon muistomerkkiin saa halutessaan tilata messinkisen...
6.4.2022
Karjalaan jääneiden muistomerkki pystytettiin osastolle 2 vuonna 1954 Muualle haudattujen muistomerkki sijaitsee portin pielessä osastolla 3
